... kyllä sen ymmärtää.

Tänään kävin koululla ja sainpa käytyä ystäväni kanssa kahvillakin. Olen onnellinen etten jymähtäny sängyn pohjalle säälimään vaikka toisinaan tuntuukin siltä että sille olisi tarvetta. Tänään kuitenkin on ollu kaikinpuolin ikävä ja suruvapaa päivä, kiitos ihanan ystäväni.
Kohta meillä on "vuosipäivä" edessä. Sama päivä jona Poika kosi minua kolme vuotta sitten. Ahdistus alkaa palata näitä miettiessä, joten pakko mennä pois koneelta.